Tänään oli viimeinen tilaisuus nähdä Didrichsenn taidemuseossa koko kesän auki ollut näyttely Svenskt Tenn. Minun lisäkseni paikalla oli muitakin matti myöhäisiä, mutta mahduimme kuitenkin hyvin sisään ja melkein jonottamatta. Minusta Didrichsenin taidemuseo, joka on Kuusisaaressa ja arkkitehti Viljo Revellin Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenille suunnittelema rakennus, on yksi Helsingin viehättävimmistä museoista. Museossa järjestetään vuosittain erilaisia näyttelyitä ja muulloin esillä on Didrichsenin taidekokoelma kodinomaisessa ympäristössä.
Svenskt Tenn on varmasti monelle sisutajalle tuttu Tukholman matkoilta. Didrichsenin näyttely piirsi historiallisen kuvan Svenskt Tennin perustajasta Estrid Ericsonista ja itävaltalaisesta arkkitehdista ja muotoilijasta Josef Frankista. Yrityksen kehitystä oli esillä sisustusten, kattausten, mallien ja arkistomateriaalien kautta. Näyttelyssä oli myös esillä herkkiä Frankin akvarelleja, joihin itse ihastuin ja joiden edessä vietin pitkän tovin.
Näyttely oli tosiaan hurmaava ja huomasin kaipaavani kotiin jotain kukikasta. Väreillä on ihmeellinen voima, ihastelin nimittäin näitä kauniita kuoseja pitkään, joita oli näyttelyssä esillä suurina seinän kokoisina pintoina. Kun vielä lopuksi join kupin kahvia korvapuustin kera kauniilla terassilla meren pilkottaessa puiden välistä, en voinut muuta kuin todeta, että kannatti taas lähteä museoon. Itse virkistyn näillä museovierailuilla aina ihan älyttömästi sekä saan inspiraatiota arkeen.
Olisipa olohuoneessani tuollainen kukallinen divaani. Keittäisin kupillisen hyvää teetä ja käpertyisin siihen kirjan ja pehmeän huovan kanssa. Suloista sunnuntaita !
